perjantai 28. helmikuuta 2014

29. Mustaakin Mustempaa

28.2. Perjantaina käytiin Mustavaarassa iltapäivästä. Oli kyllä menny/oli ollu, jo setit ja rinteet aika huonossa kunnossa. Jäistä rinnettä ja uraset sekä röykkiöiset setit. Oikeestaan mitään ei jääny tästä reissusta käteen. No, muutaman kerran piti tehä tripodia.. Hah!

Välineenä Echelon rounds ja pitkästä aikaa Romen 390 bossit tasasella baseplatella. Kenkinä oli Burtonin Ionit, joissa oli nyt vähän koitettu paranettu tuntumaa fixaruilla pohjallisilla. Burtonin Ionit on edelleen paskat, tai tarkemmin toi vuosimalli on huonoa. Ainahan ne vaihtelee käytetyn tekniikan ja materiaalien mukaan. En vaan pidä kengistä, joissa ei ole taitekohtaa jalkaterän ja varran yhtymäkohdassa(ei articulating cuff -juttua), eli ihan normi saapasmallista. Ei progressiivista joustoa, ei reboundia, eikä yhtä kestävä flexi, eikä pääse hyvin kyykkyyn/alas laskiessa ilman sitä. Anyway...

No päätin sit vihdoin tilata uudet kengät, koska mun vanhemmat Burtonin sl9 on jo niin finaalissa eikä niitä kannata enää korjata. Ja kun suomesta ei löydy hyviä kenkiä pienessä koissa, niin piti tilata taas ulkomailta. Pikalähetti toi sitten Englannista Flow Talonit. Sain vielä puoleen hintaan. Ja tietty pienintä kokoa mitä edes valmistetaan.. Ihan hyvät jalkaan. Erillinen varsi ja jalkateränosa. Pikanauhotus. Aika sirot ja kapeat, hieman pidemmät kuin burtonit, mutta muuten istuvampi. Muokattava sisäkenkä jne.. Katotaan millaset ne on. Sitten vasta tietää kun on laskenut jonkin aikaa ja kengät on muotoutunut ja pakkantuneet.

Siinä lyhyt puhelin päivitys...

tiistai 25. helmikuuta 2014

Päivät 26.-28. Mini-turnee

21.2-23.2. Tahko-Vuokatti- Ukko-Koli-Loma-Koli. Kävimmä pyöräyttään pienen turneen muutamassa lähikeskuksessa näin hiihtolomalla. Huolista huolimatta yllättävän vähän lomalaisia liikenteessä. Kaikki ovat ilmeisesti suunnanneet lappiin varman lumen perässä, vaikka etelässäkin ovat kaikki hiihtokeskukset auki. Ylekin uutisoi, että etelä- ja keski-suomen keskukset ovat jääneet kävijämäärissä alhaiselle tasolle..

Sää vaihteli kohtuullisen kirkkaasta ja osittaisesta auringon pilkahduksesta, lumisateeseen, jäiseen tihkuun ja sumuun. Lämpötila heitteli pakkasesta plussaan. Rinteiden kunto vaihteli hyvästä jäiseen, nihkeeseen uuteenlumeen ja raskaaseen nollakelin patikkoon. Saatiin kuitenkin hyviä laskuja taas aikaseks!

reissun eka pysäkki - tahko



hyvää kruisailua auringon pilkahtaessa taivaalla!
"maitojäätä" parkissa..


välillä käytiin seuraamassa pehkussa jääkiekkoa
So we meet again! vuokatti - kakkos pysäkki
vuokatissa sateli lunta ja pehmeetäkin löyty rinteen reunoista
oma naama..
Ripa's cafe - mahtaa laskijaa väsyttää..
kolmas pysäkki ukko-koli
elämää ja laskutekniikkaa.. pääsin kerrankin itekin kuvaan.

ukko-kolin jyrkkää. rinne ukko-koli
ukko-koli alhaalta
Viimenen pysäkki oli loma-koli. julmahiisi.
loma-kolin parkin toppi
loma-kolin parkki

Siinäpä lyhykäisyydessään.. Huippu reissu, vaikka itse kullakin rupesi jo jaloissa painamaan. Itsellä ainakin painoi jo hieman jaloissa alkuviikon opetukset hiihtokoulussa. Onneks omassa laskussa voi ottaa rennosti, niin ei ole sitten laskeminen niin raskasta. Sami kuvas musta pari lyhyttä rinnelasku pätkää, niin laitetaan ne toiseen postaukseen, niin voi kattella laskuasentoa tarkemmin.

torstai 20. helmikuuta 2014

23.-25. Kolilla duunissa

Hiihtolomalaiset tuuttas etelästä. Aika hyvä silmä tässä on vuosien aikana kehittyny, että osaa sanoa myös suomalaisista mistä päin on, ihan ulkonäön, olemuksen ja käytöksen perusteella. Tämä niin hyvässä, kuin pahassa..

Pitkää päivää tehty klo 10-18 tunteja. Aika poikki sitä on päivän jälkeen. Mutta kivaa tehä sellaista mistä tykkää. Paljon on 100min tunteja, siinä ehtii kyllä hyvin riippuen oppilaasta, mutta aika monelle se on rankka aloitus, meinaa nuorisolta (ja aikuisilta) kunto loppua kesken. Useimmat on priva-tunteja, muutama ryhmä.


tupla espressolla aamu käyntiin

Sää Loma-Kolilla aamulla. Uuttalunta ja sumua.

Yes Sir!!

Kolilla ruuat on kohillaan..


Illalla Olympialaisia teeveestä

Sain mun kolmenpäivän oppilaalta cool-ystävyysrannekkeen! Olen otettu! :D

Lomiksen parkin alaosaa

On täällä ihan talvista..
 

tukeva aamupala. pekonia ja kasviksia, ja tietty karjalapiirakka!


Nitro/Raiden edustettuna Lomiksen vuokraamossa

                      Ja ihan muuten lisänä kuva Kuopion laskettelurinteestä, tai sen alaosasta......



Tänään on hyvä ystävä tulossa käymään täällä. Aijotaan tehdä mini-Itä-Suomi -turnee ja käydä Tahkolla, Vuokatissa, Ukko-Kolilla, Loma-Kolilla ja Mustavaarassa! Katotaan miten äijien käy! ha!

22.pv Vuokatti

13.1. Hiihtokoulun lautajaoston vanhat äijät superpipessä. Siinä päivän teema. Ja tällä mentiinkin koko päivä, pelkkää paippia ja paipin jälkeistä ministreettiä. Päivän mittaan lasku rupes kulkemaan koko ajan paremmin. Paippikin muuttui jäisestä sopivan pitäväksi päivän mittaan lämpötilan pyöriessä nollan tuntumassa. Illemmalla kun valot ja varjot tulivat, niin paipissa näki huomattavasti paremmin, kuin päivän flättivalossa. Paippi ei tosin ollut ihan priima kunnossa. Muutama aika paha kynnys jäänyt paipin alaosaa. Jotenka useimmat jättivät alaosan laskematta. Päivän mittaan kuitenkin saimme laskea oikeastaan keskenään paippia, ihan kuin meillä olisi privatepipe. Sanomattakin selvää, että paippi on rankkaa hommaa, fyysisesti ja henkisesti, tarvitaan kovaa kanttia - molemmissa. Paipissa oppii kyllä väkisinkin kantilla ajoa ja hyvää tekniikkaa kaarreajosta. Hankalinta itselle oli ländätä oikealle kantille, vaikka ihan suorien ilmojen jälkeen, mutta sekin saatiin oijottua päivän aikana hyvälle alulle. Lisää tätä!

Privatepipe


ilman instagramin..

vielä illalla rinteet hyvässä gripissä!

21.pv Mustavaara

12.1. pari tuntia paikallisessa. Eurocarvinkia ja vähän ministreettiä.. Vielä aika hissukseen kun paikat oli vielä kipeenä, plus, että huomenna vanhat äijät menee Vuokattiin hinkkaan superpaippia.

perjantai 7. helmikuuta 2014

20. Iltacruisit

Keskiviikkona käytiin iltasesta pari tuntia laskemassa Mustavaarassa. Piti ottaa tosiaan rauhakseen, kun vielä on vähän paikat kipeenä kaatumisesta, eikä halua iskeä samaa kohtaa uudelleen. Lantio, kulki ja reisi on vielä mustelmilla ja turvoksissa. Pehmyt kudokset on tulehtunu, turvoksissa ja nesteet liikkeellä. Pahin on kuitenkin alavatsalihakset ja lantioluu, lihakset jotenkin revähti, joten vasen alavasta lantioluun kohdalta on tosi kipeä. Ei oikeen pääse kunnolla kyykkyyn tai voi kumartua laittaakseen sukkaa tai kenkää jalkaan, saati sitten siteitä koko ajan laittelemaan kiinni ja auki. Nooh se kyllä paranee ajan kanssa, niin kun aina.

Pääsin testaamaan uusia siteitäni, Burton Diode re:flex. Ikinä en ole tykännyt Burtonin siteiden tunnusta, mutta nyt ajattelin taas kokeilla kun kerran hyvällä soppari alennuksella sai hiihtokoulun kautta maahatuojalta. Ja olihan noi mun vanhat siteet, jotka koostu kolmesta eri siteistä, vähän hävyttömät, hah! Ensi tuntuma ihan ok, perus Burton lötkö puristus tunne, mutta eiköhän noilla opi laskemaan, pakko kai se on ton tason siteillä, hah. Suht hankalat oli säätää itelle mieluisat asetukset siteisiin. Haipäkin rotaatio oli aika kökkö, kun jos sitä laittaa tarpeeksi niin haipäkkiä ei saa enää taitettua alas tai paikalleen pystyyn. Riippuen miten on kiristänyt paikalleen. Pakko saada käännettyä, niin voi mennä tuolihissillä, kun noilla hiilikuitu haipäkeillä on tapana murtua jos tuolihissin paino tulee niiden päälle hissiin istuessa. Ja mm. baseplattee ei voi säätää mitenkään. Baseplatte muuten on ihan ok omaan makuun, mutta aika paksu ja aika pehmeä, saattaa jalkapohja väsyä. Re:Flex side ainakin pysyy laudassa kiinni, toisin kuin est, millä on tapana löystyä ruuveista tai niitä ei saa tarpeeksi kireälle pysyäkseen kiinni. Katotaan lisää kun pääsee enemmän laskemaan. Ainiin hemmetin kevyet ne on ja ei niin jäykät kuin mitä antaa olettaa!

Uudet pumput ja kierteelliset strapit toimii hyvin. Burton Diode
Siteet laudassa kiinni
ison parkin bonkki ja parit pressit..
Rinteet huippu kunnossa. Illalla näki hyvin vaikka oli harmaa päivä. Iso parkki oli hurjan näkönen, muutama tosi näyttänä kynsi ja muutamat itelle sopivat. Muutamia haastavampia reilejä. Junnuparkki oli pienien pressien kanssa ihan hauska, tosin pressit on liian lähellä toisiaan, niin ei ole aikaa oikeen valmistautua seuraavaan kun edellinen on ohi. Junnu puolella ei ole hyndiä, vain aaltolatu. Tyydyin menemään dancefloorin ja minimini-rainbow-pressin!





No siinäpä lyhykäisyydessään. Läppäristä loppuu akku, niin palataan asiaan myöhemmin....